Vaasan yliopiston opinnäytteet

Johtamisen yksikkö, 2018

Rajoitettu
Opinnäytteen kokoteksti
luettavissa vain
Tritonian työasemilla

Korhonen, Senni

Lähiruoka-alan kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla vuosina 2012–2017: Lähiruokaa koskevien suunnitelmien ja hankkeiden tarkastelu

Ohjaaja/Valvoja (DI):
Ilkka Luoto
Tutkinto:
Hallintotieteiden maisteri
Pääaine:
Aluetiede
Tutkielman kieli:
Suomi
Sivumäärä:
95
Lähiruoka on ollut viime aikoina esillä puheissa ja mediassa, ja sanotaan, että meneillään on lähiruokabuumi. Tässä tutkielmassa tarkastellaan lähiruokailmiötä keskittyen lähiruoka-käsitteeseen sekä lähiruoka-alan kehittämiseen erityisesti Suomen kontekstissa. Tutkielman empiirisessä osassa paneudutaan lähiruoka-alan kehittämiseen Etelä-Pohjanmaan maakunnassa vuosina 2012–2017 lähiruokaa koskevien suunnitelmien ja hankkeiden pohjalta sekä hankkeiden lähiruokakäsitteisiin. Aineistona ovat eteläpohjanmaalaisten organisaatioiden ohjelma-, strategia- ja suunnitelma-asiakirjat sekä hankkeiden loppuraportit ja internetsivut. Hankkeiden lähiruoka-käsitteitä selvitettiin tarvittaessa sähköposti-kyselyllä hankkeiden vastuuhenkilöiltä. Aineiston tiedot suunnitelmista ja erityisesti hankkeiden tuotoksista, tuloksista, vaikutuksista ja lähiruokakäsitteistä koottiin yhteen ja niiden avulla sekä tutkielman teoriaan ja hallituksen lähiruokaohjelman tavoitteisiin nähden arvioitiin lähiruoka-alan kehittämistä Etelä-Pohjanmaalla.

Lähiruokailmiön taustalla on kasvava tietoisuus ja huoli ympäristön tilasta ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, globaalin elintarvikejärjestelmän ongelmat, laajemmat ruokaan liitettävät merkitykset ja valinnan mahdollisuudet ruoan suhteen, ruokatrendi sekä lähiruoka-alan kehittämistyö. Lähiruoka-käsite on otettu Suomessa käyttöön maaseudun kehittämistä varten, mutta eri toimijat tapaavat käsittää lähiruoan eri tavoin. Hallitusohjelmaa varten tehdyssä lähiruokaselvityksessä lähiruoalle ehdotettiin yleisesti käytettäväksi kuluttajan ja lainsäädännön näkökulmaan perustuvaa määritelmää. Lähiruokaa ei ole kuitenkaan määritelty laissa, joten esimerkiksi tuottajat ja kaupat voivat käyttää sitä haluamallaan tavalla. Epämääräinen lähiruokakäsite ja alan nuori ikä ovat vaikuttaneet mahdollisesti myös kirjavaan ja ajassa muuttuvaan lähiruoka-alan kehittämiseen ja kehittämisen vaikutusten tutkimisen vaikeuteen.

Etelä-Pohjanmaan vuosien 2012–2017 hankkeiden taustalla ollut lähiruoka-käsite vaihteli hankkeesta toiseen; lähiruoka käsitettiin maakunnassa tai sitä laajemmalla jopa valtakunnallisella alueella tuotetuksi ja kulutetuksi ruoaksi, tuottajan ja kuluttajan mahdollisimman vähien välikäsien kautta ja maakunnassa tuotetuksi ruoaksi, joka voidaan kuluttaa myös toisaalla. Suunnitelmissa lähiruokaa mainitaan edistettävän, mutta monesti tarkoista toimenpiteistä ei kerrota. Hankkeissa edistettiin useimmiten lähiruoan näkyvyyttä ja tunnettavuutta sekä alan sisäistä ja sen ylittävää verkostoitumista, mutta tuotosten aiheita olivat myös lähiruoan saatavuus, uudet myyntikanavat, innovointi, logistiikka, koulutus, tutkimus ja alan koordinointi. Tehdyt toimenpiteet vaikuttavat kuitenkin pienimuotoisilta koko lähiruoka-alaan ja lähiruokaohjelman tavoitteisiin nähden. Lähiruoka-alan kehittäminen vaikuttaa hankkeiden ja suunnitelmien perusteella marginaaliselta Etelä-Pohjanmaalla.
Avainsanat:
lähiruoka, käsite, lähiruoka-ala, kehittäminen, hanke, tuotos, vaikutus, Etelä-Pohjanmaa
© Tritonia 2014-2019