Vaasan yliopiston opinnäytteet

Johtamisen yksikkö, 2018

Rajoitettu
Opinnäytteen kokoteksti
luettavissa vain
Tritonian työasemilla

Kerosalo, Aila

Muutosjohtaminen organisaatioiden uudistuksissa, vuorovaikutteisen johtamisen näkökulma

Ohjaaja/Valvoja (DI):
Esa Hyyryläinen
Tutkinto:
Hallintotieteiden maisteri
Pääaine:
Julkisjohtaminen
Koulutusohjelma:
Henkilöstöjohtamisen maisteriohjelma
Tutkielman kieli:
Suomi
Sivumäärä:
94
Pro gradu -tutkielman aihe on muutosjohtaminen organisaatioiden uudistuksissa vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimuksen taustalla on käynnissä oleva Sote-uudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistus sekä maakuntauudistus. Kyseistä Sote-uudistusta on vaikuttavauudeltaan luokiteltu yhdeksi suurimmista Suomessa tehdyistä hallinnon ja toimintatapojen muutoksista. Muutos edellyttää hyvää johtamista, sillä on merkittävä vaikutus muutoksen onnistumiselle. Tutkimusongelmana on ensisijaisesti muutosjohtamisen vuorovaikutus sekä henkilöstön huomioiminen muutoksessa. Tutkin työssäni aihetta kahdesta näkökulmasta: miten vuorovaikutteisella johtamisella voidaan vaikuttaa muutoksen onnistumiseen ja miten henkilöstö huomioidaan vuorovaikutteisessa johtamisessa. Tutkimuksen teoreettinen tausta on LMX -teoria. Kyseisessä teoriassa tutkitaan yksilön ja johtajan välistä vuorovaikutusta, keskiössä on dyalinen eli kaksisuuntainen suhde. Teoriassa koetaan tärkeänä, että yksilö tulee kuulluksi ja hänellä on vaikutusmahdollisuuksia. Yksilö omaa arvokasta hiljaista tietoa, mitä voidaan hyödyntää työyhteisön kehittämisessä. (Perttula & Syväjärvi 2012: 82.) Työssäni olen tuonut esille kyseisen vuorovaikutusteorian lisäksi perinteisen johtamisen, psykologisen johtamisen sekä neurotiedettä soveltavan johtamisen ominaispiirteitä. Teoriasta johdetuissa sisällöissä tarkastelin organisaatioiden muutostilanteita, miten henkilöstö reagoi muutoksessa sekä miten tätä kokonaisuutta tulisi johtaa.

Empiirisessä tutkimuksessa tutkin määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusta käyttäen yhtä suurta sote organisaatiota ja useita pienempiä maakuntien organisaatioita. Vertailin, onko nähtävillä eroavaisuuksia vuo-rovaikutteisen johtamien kokemisessa, henkilöstön huomioimisessa, vaikutusmahdollisuuksissa, sitoutu-misessa työhön ja työyhteisöön, tunteissa ja kokemuksissa liittyen psykologiseen sopimukseen sekä muissa huomioissa liittyen muutoksen johtamiseen neurotieteen näkökulmasta. Tutkimuskyselyn tein Webropol -kyselynä, tutkimusaineistoa analysoin IBM SPSS Statistics 24 -tilasto-ohjelmalla. Havainnollistin tutki-musaineistoa pylväskuviolla ja taulukoilla, jotka liittyivät kyseisen ohjelman tuottamiin ristiintaulukointiin ja khiin neliö -testiin sekä epäparametriseen Mann Whitney U-testiin.

Tutkimuksen keskeinen tieteellinen anti on vuorovaikutuksen tarkastelussa muutosjohtamisessa organisaa-tioiden uudistusten yhteydessä. Koska aiempaa tutkimusta muutoksesta nimenomaan vuorovaikutuksen nä-kökulmasta ei ole, tutkimus tuo uutta tietoa vuorovaikutuksen merkityksestä muutoksessa. Aineiston ollessa suhteellisen pieni, tilastollisesti merkitseviä eroja organisaatioiden välillä ei löytynyt. Tästä syystä raportoin myös vertailutuloksia, joissa erot eivät ole tilastollisesti merkitseviä. Siitä huolimatta tulokset olivat kiinnostavia ja tutkimuksessa mukana olleiden organisaatioiden välillä myös selviä ja odotettuja. Organisaatioissa käsillä ollut muutos oli ulkoa päin johdettu, poliittinen muutos, josta ei ollut vielä tarkkaa tietoa, miten se tulee vaikuttamaan organisaatioiden tukipalvelujen uudistuksissa, mikä osaltaan vaikutti vastauksiin. Yksi merkittävä johtopäätökseni on, että vuorovaikutuksen merkitys korostuu muutoksen johtamisessa, oli kysymyksessä ulkoapäin johdettu muutos tai pienempi organisaation sisäinen muutos. Eräs keskeinen havainto on, että henkilöstön rooli näyttäytyi hyvin vähäisenä muutoksessa, läheskään kaikkia osallistamisen ja sitouttamisen keinoja ei oltu käytetty.
Avainsanat:
muutosjohtaminen, osallistaminen, sitouttaminen, vuorovaikutus
© Tritonia 2014-2019