Vaasan yliopiston opinnäytteet

Markkinoinnin ja viestinnän yksikkö, 2018

Laitinen, Reeta

Kiinan kuvaus ja suomalaisuuden rakentuminen suomalaisten kirjeenvaihtajien verkkoartikkeleissa

Ohjaaja/Valvoja (DI):
Merja Koskela
Tutkinto:
Filosofian maisteri
Koulutusohjelma:
Viestinnän monialainen maisteriohjelma
Suuntautumisvaihtoehto:
Digitaalinen media
Tutkielman kieli:
Suomi
Sivumäärä:
103
Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, miten suomalaiset kirjeenvaihtajat representoivat eli kuvaavat Kiinaa verkkoartikkeleissaan ja mitä se kertoo suomalaisuudesta. Toisen maan representaatiosta heijastuu yleensä representoijan kansallinen identiteetti, minkä otan huomioon tutkimuksessani. Kansallinen identiteetti on yhteisöön kytköksissä oleva minuus, joka ilmentää itseään eronteolla muihin yhteisöihin. Tutkimuskysymykseni ovat: minkälaisten diskurssien kautta Kiinaa kuvataan, mitä Suomen ja Kiinan välisiä vastakohtia teksteistä löytyy ja mitä tulokset kertovat kansallisen identiteetin näkökulmasta katsoen. Selvittääkseni vastaukset kysymyksiin käytän tutkimusmenetelmänä diskurssianalyysia ja Lévi-Straussin teoriasta soveltamaani erottelua binaarisiin vastakohtapareihin. Lévi-Strauss käytti binaarisia vastakohtapareja tutkiessaan myyttejä, sillä hän uskoi vastakohtien kertovan kulttuurisesti tärkeistä eronteoista. Vastakohtapareja on myöhemmin käytetty myös tutkittaessa länsimaisen identiteetin suhdetta itämaiseen.

Analysoin tutkimuksessani kirjeenvaihtajien laatimia verkkoartikkeleita. Tutkimusaineisto sisältää yhteensä 30 Aasian-kirjeenvaihtajien kirjoittamaa artikkelia Ylen ja Helsingin Sanomien verkkosivuilta. Aineisto on ajalta 25.11.2017‒28.3.2018. Ulkomaankirjeenvaihtajien artikkelit ovat otollisia tämänkaltaiseen tutkimukseen, sillä ihminen tulee entistä tietoisemmaksi kansallisesta identiteetistään ollessaan ulkomailla. Kirjeenvaihtajilla on ulkomaiden tapahtumien uutisoinnin lisäksi vastuuta siitä, minkälaisen kuvan he antavat kohdemaasta kotimaansa yleisölle.

Tutkimustulokset osoittivat, että suomalaiset kirjeenvaihtajat representoivat Kiinaa kriittisesti ja erilaisena kuin Suomi. Kiinaa kuvattiin toisena, suurvaltana, demokratian vastaisena, ongelmaisena, kontrolloivana, kollektivistisena, modernina sekä salaperäisenä. Artikkeleista löytyi runsaasti vastakohtapareja Suomen ja Kiinan väliltä. Yleisimmät vastakohtaparit olivat (Suomi/Kiina): sananvapaus/sensuuri, pieni maa/suurvalta, demokratia/yksipuoluejärjestelmä, puhdas ilma/saasteet, avoin/peittelevä, järjellinen/järjetön ja yksilön vapaus/valvonta. Suomalaisuus rakentui teksteissä erontekona Kiinaan ja siten, että tuotiin esiin suomalaisia arvoja ja piirteitä, kuten demokratia, ihmisoikeudet, alamaisuus, rauhallisuus, rehellisyys ja horisontaalinen individualismi.
Avainsanat:
ulkomaankirjeenvaihto, kansallinen identiteetti, Kiina, diskurssi, representaatio, binaarinen vastakohtapari
© Tritonia 2014-2019