Vaasan yliopiston opinnäytteet

Johtamisen yksikkö, 2018

Hyle, Johanna

Lean päivittäisjohtamisen menetelmänä - Case HUSLAB

Ohjaaja/Valvoja (DI):
Harri Raisio & Anne Kujala
Tutkinto:
Hallintotieteiden maisteri
Pääaine:
Sosiaali- ja terveyshallintotiede
Tutkielman kieli:
Suomi
Sivumäärä:
97
Lean-toimintafilosofia on tullut suomalaiseen terveydenhuoltoon 1990-luvulta lähtien. Sen ydinajatuk-sena on jatkuva prosessien kehittäminen, joka kuuluu kaikille. Lean on toimintastrategia, joka sisältää arvon, periaatteet ja käytännön menetelmiä. Sillä pyritään vähentämään virheitä, sairaalainfektioita ja odotusta. Lisäksi sillä pyritään vähentämään sairaalassaoloaikaa, henkilöstön vaihtuvuutta ja kustan-nuksia. Näiden keinojen perimmäisenä tarkoituksena on asiakkaan hyvä ja tehokas hoito.

HUSLABissa on otettu käyttöön Lean-filosofia päivittäisjohtamisen tueksi. Sillä on tarkoituksena pa-rantaa ajankäyttöä ja asiakaskeskeisyyttä. Leania on hyödynnetty yli vuoden Carean aluetta lukuun ottamatta. Tällä uudistuksella on haettu tehokkaampaa resurssien käyttöä kohdennetusti ja samalla uudistaa päivittäisjohtamisen järjestelmää. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selventää niitä tekijöi-tä, joilla päivittäisjohtamista toteutetaan HUSLABin tiimeissä sekä päivittäisjohtamisen vaikutuksia prosessien sujuvuuteen ja henkilöstöresursointiin. Työn yhtenä tehtävänä on selvittää miten päivittäis-johtaminen tulee esiin HUSLABissa esimiehen työskentelyssä sekä yrittää ymmärtää, miten Lean näyt-täytyy päivittäisjohtamisen työssä. Lisäksi tarkoituksena on nostaa esiin henkilökunnan näkemyksiä ja ideoita päivittäisjohtamisesta.

Empiirinen osuus suoritettiin sähköisellä kyselyllä, joka lähetettiin sähköpostitse kliinisen kemian, pre-analytiikan, patologian, kliinisen mikrobiologian, genetiikan ja biopankin, opetus-ja tutkimuslinjoille. Otannan koko on (N = 725), joista vastanneita oli (n = 112), jolloin todellinen prosentuaalinen vastaus-määrä jäi 16,5 prosenttiin. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla.

Lean-filosofian periaatteisiin kuuluu tuotteen tai palvelun jatkuva parantaminen ja kehittäminen, joten tämä tutkimus antaa osaltaan vastausta siihen, millä tavalla HUSLAB voisi kehittää tiimien ja esimies-ten työskentelyä. Tuloksissa kuvastuu Leanin olevan vielä eri tavalla käytössä eri yksiköissä. Osassa yksiköitä Leania ei ollut otettu käyttöön, kun taas jossain yksikössä se oli ollut jo useamman vuoden käytössä. Tämä heijastui myös tuloksissa. Merkittävä vaikutus käyttöönotolle oli lähiesimiehen tuki. Lean oli vaikuttanut kielteisesti oman työnkuvan monipuolisuuteen, toisaalta taas työ koettiin suju-vammaksi kuin aikaisemmin. Lean-filosofiaan sitoutuneessa organisaatiossa tiimit ovat vastuussa työs-tään. Antamalla vastuuta tiimeille, tapahtuu työn kehittämistä. Tutkimustuloksissa suurin osa tiimien jäsenistä ei kokenut kuuluvansa kehittämisvastuussa olevaan tiimiin. Tiimien välinen yhteistyö oli kui-tenkin parantunut. Päivittäisjohtamisen roolin muutosta ei nähty teorian kaltaisena muutoksena. Lä-hiesimies ei pääosin ollut muuttanut toimintaansa Lean päivittäisjohtamisen malliin, mutta toisaalta henkilöstö koki, että kehitysideoista oli helpompi kertoa kuin aikaisemmin. Mikäli yksikössä oli avointa keskustelua työn parantamisesta ja kehittämisestä, hukkaa saatiin näkyville ja sitä pystyttiin vähentä-mään. Tutkimuksen tuloksia pystytään hyödyntämään usealla tavalla, esimerkiksi työtä voidaan hyö-dyntää uusien esimiesten ja muun henkilökunnan perehdytyksessä ja Leanin jalkauttamiseen Carean toimipisteillä sekä kohdennetun koulutuksen suunnittelussa.
Avainsanat:
Lean, johtaminen, päivittäisjohtaminen, tiimit
© Tritonia 2014-2019