Vaasan yliopiston opinnäytteet

Filosofinen tiedekunta, 2017

Nikupaavo, Satu

OPPILAIDEN OSALLISUUS PERUSKOULUSSA

Ohjaaja/Valvoja (DI):
Niina Mäntylä
Tutkinto:
Hallintotieteiden maisteri
Pääaine:
Julkisoikeus
Tutkielman kieli:
Suomi
Sivumäärä:
73
Oppilaiden ja yleisesti lasten osallisuuden puutteet ovat olleet esillä ja viimeisen kymmenen vuoden aikana niitä on pyritty parantamaan uudistamalla lainsäädäntöä, perustamalla lapsiasiavaltuutetun virka ja luomalla erilaisia lasten sekä nuorten vaikutusmahdollisuuksia. Uudistusten myötä merkittäviä parannuksia ei lasten osallisuuteen ole tapahtunut ja syynä ei aina ole ollut raha tai lainsäädännölliset esteet vaan asenteet, kiire ja puutteet tiedossa. Osallisuuden toteutumattomuudella voi olla suuria vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin, jonka johdosta sivistysvaliokunta on nostanut koulun sekä siellä toimivan yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen avainasemaan hyvinvoinnin parantamisessa.

Lasten osallisuusoikeuksien tutkiminen on tärkeää, sillä Suomi on sitoutunut YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen (LOS), jonka yksi keskeisimmistä periaatteista on lapsen oikeus osallistua. Suomi on saanut sopimusta koskevista laiminlyönneistä huomautuksia YK:n lapsen oikeuksien komitealta ja muutenkin oikeuskirjallisuudessa on huomioitu sopimuksen vähäinen vaikuttavuus, vaikka sopimus on ratifioitu lain tasoisesti.

Lapsen osallisuuden lisäksi yhteiskunnassamme yhdeksi huolenaiheeksi on noussut yleinen demokra-tiavaje. Tähän liittyen perustuslakivaliokunta on antanut oman lausuntonsa asiasta ja ollut erittäin huolestunut äänestysaktiivisuuden laskusta sekä osallisuuden eriarvoistumisesta. Osallisuuden toteutumiseen vaikuttaa usein koulutustaso ja sosiaalinen asema, jonka johdosta demokratian legitimiteetti laskee koko yhteiskunnassa, kun niin sanotut huonompi osaiset eivät voi tai osaa osallistua. Suuri rooli demokratian ja osallisuuden toteutumisessa on käytännön toiminnalla sekä harjoittelulla, jonka toteutuminen voidaan taata lapsesta asti tapahtuvalla demokratiakasvatuksella.

Tutkimuksessa kartoitetaan mitä lapsen osallisuudella tarkoitetaan ja miten siitä on säännelty Suomessa. Perusopetuksen lainsäädännössä on oppilaiden osallisuuden perusteet, mutta kansainväliset sopimukset sekä perusoikeudet tuovat omat vaikutuksensa oikeuksiin. Oppilaan osallisuusoikeuksia voidaan pohtia myös laajemmin, kun huomioidaan oppilaille kuuluvat kuntalaisten osallisuusoikeudet sekä nuorten yleiset oikeudet. Huoltajalla on oma rooli oppilaan osallisuusoikeuksien toteutumisessa, joten on hyvä pohtia millaiset vaikutukset huoltajan osallisuudella on oppilaan oikeuksiin.

Tutkimusmetodina on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen tutkimusmenetelmä. Tutkimuksessa systematisoidaan ja tulkitaan osallisuuteen liittyvää normistoa. Tutkimusaineistona on lainsäädäntö, lainvalmisteluaineisto, eduskunnan erilaiset materiaalit, oikeuskäytäntö, oikeuskirjallisuus sekä valtakunnalliset kyselyt. Yksi merkittävimmistä lähteistä tutkimuksessa on YK:n lapsen oikeuksien sopimus, joka on Suomessa ratifioitu laintasoisella säädöksellä. Muita tärkeitä lähteitä ovat Suomen perustuslaki (731/1999), perusopetuslaki (628/1998) ja sen valmisteluaineisto, asteittain vuoden 2016 syksyllä voimaan tullut uusi opetussuunnitelma sekä oikeuskirjallisuudesta Henna Pajulammen väitöskirja Lapsi, oikeus ja osallisuus.
Avainsanat:
Osallisuus, oppilas, oikeusturva, perusoikeudet, perusopetus, huoltaja
© Tritonia 2014-2019