Vaasan yliopiston opinnäytteet

Hallintotieteiden tiedekunta, 2003

Saarikoski, Hanna

Euroopan sosiaalirahasto oppivan alueen kehittämisen välineenä: Esimerkkinä Pohjanmaan TE-keskuksen alueella vuosina 1997-99 toteutetut ESR-hankkeet

Ohjaaja/Valvoja (DI):
Hannu Katajamäki
Tutkinto:
Hallintotieteiden maisteri
Laitos:
Aluetieteen laitos
Pääaine:
Aluetiede
Sivumäärä:
152
Oppiminen kuuluu yhä selkeämmin aluekehittämistyön tavoiteltaviin päämääriin. Osaamispääoman nostaminen antaa alueille konkreettisia ja kestäviä välineitä, joilla tulevaisuuden kehittämistavoitteisiin voidaan helpommin kurottautua. Uusien toimintamallien ennakkoluuloton kokeileminen, innovatiivisten käytäntöjen levittäminen, alueiden jatkuva kollektiivinen oppiminen sekä toimivat vuorovaikutusverkostot eri toimijoiden kesken luovat vahvan perustan oppivalle aluekehittämistyölle.

Tutkielman aiheena on Euroopan sosiaalirahasto (ESR) aluekehittämisen välineenä. Empiirinen osio perustuu kyselytutkimukseen, joka kohdistettiin Pohjanmaan TE-keskuksen alueella eli Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa vuosina 1997–1999 toteutetuille ESR-hankkeille. Työssä analysoitiin hankkeiden yhteistyösuhteiden toimivuutta sekä niiden vaikutuksia hankkeiden tuloksellisuuteen ja inno-vaatioiden syntymiseen. Lisäksi tutkittiin hankkeiden kykyä levittää innovatiivisia käytäntöjään sekä mahdollisuuksia alueen osaamispääoman nostamiseen. Tutkielmassa tarkasteltiin, millaisia alueellisia vaikutuksia sosiaalirahaston toimilla saatiin aikaan Pohjanmaan TE-keskuksen alueella. Tutkielmalla haettiin vastaus siihen, miten hyvin oppivan alueen kriteerit toteutuivat hanketoiminnassa ja kuinka kaukana oppivasta alueesta Pohjanmaan TE-keskuksen alueella ollaan.

Teoreettisena lähtökohtana käytettiin oppivan alueen teoriaa, joka on melko uusi aluekehittämisen teoreettinen viitekehys. Oppivan alueen keskeisten tunnusmerkkien viitoittamana analysoitiin hankkeiden yhteistyön toimivuutta sekä hankkeiden tuloksellisuutta, innovatiivisuutta ja vaikuttavuutta. Tutkimusot-teena käytettiin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista metodia.

ESR-hankkeiden yhteistyösuhteet olivat aktiivisia ja jäivät elämään vielä hankkeen päätyttyäkin. Yhteistyön voimin pystyttiin edistämään innovaatioiden syntymistä ja hankkeiden tuloksellisuutta. Hankkeiden innovatiivisia käytäntöjä tehtiin tutuksi myös muille, mutta tiedonkulku ei ole tarpeeksi intensiivistä ja monipuolista. Hankkeiden avulla tuettiin alueen kehittymismahdollisuuksia ja saatiin aikaan monipuolisia alueellisia vaikutuksia.

Oppivan alueen kriteerit näkyivät toteutetussa hanketoiminnassa. Hankkeita toteuttamalla osaamispääoma on noussut, alueen yhteistyöinfrastruktuuri on vahvistunut ja kehittämistoiminnassa ollaan uskaltauduttu kokeilemaan uutta. Tulevaisuudessa yhteisiä ponnistuksia tarvitaan erityisesti yhteistyöverkostojen ja hyviä käytäntöjä koskevan informaation kulun kehittämiseen. Oppiva alue on vielä ihanne, mutta päämäärätietoisilla kehittämistoimilla siitä tulee yhä konkreettisempaa.
Avainsanat:
alueelliset vaikutukset, alueellinen yhteistyö, oppiva alue, arviointi, työvoima- ja elinkeinokeskukset, hankkeet, rakennerahastot
© Tritonia 2014-2019