Vaasan yliopiston opinnäytteet

Kauppatieteellinen tiedekunta, 2016

Parkkinen, Arttu

Perehdyttämisprosessi organisaation eri toimijoiden näkökulmasta – Case Meyer Turku Oy

Ohjaaja/Valvoja (DI):
Susanna Kultalahti
Tutkinto:
Kauppatieteiden maisteri
Pääaine:
Johtaminen ja organisaatiot
Koulutusohjelma:
Henkilöstöjohtamisen maisteriohjelma
Tutkielman kieli:
Suomi
Sivumäärä:
112
Perehdyttäminen on resursseja vaativa ja tärkeä prosessi uuden työntekijän auttamiseksi täysivaltaiseksi, koko osaamisensa ja potentiaalinsa hyödyntäväksi organisaation jäseneksi. Prosessiin kuuluu sen edetessä useita osapuolia, joista jokainen antaa oman kontribuutionsa perehdyttämiselle. Tämän tutkielman teoriaosassa kuvataan perehdyttämisprosessin vaiheita siihen kuuluvien organisaation eri toimijoiden näkökulmasta. Tarkastelun kohteena ovat perehdyttämisprosessiin osallistuvien toimijoiden merkitys ja tehtävät sekä näiden tehtävien sijoittuminen suhteessa toisiinsa prosessin kussakin vaiheessa. Tässä tutkielmassa käsiteltäviä perehdyttämisen toimijoita ovat henkilöstöosasto, esimies, työyhteisö ja kollegat sekä itse perehdytettävä.

Empiriaosuus tutkimuksessa on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto on kerätty teemahaastatteluiden avulla, ja se koostuu kahdeksastatoista haastattelusta. Haastateltavat ovat Meyer Turku Oy:n työntekijöitä kohdeorganisaation eri tasoilta, osastoilta ja työtehtävistä. Haastatteluotoksessa ovat edustettuna kaikki teoriaosuudessa esitellyt perehdyttämisprosessiin kuuluvat osapuolet. Hankitun aineiston perusteella on analysoitu kohdeyrityksen perehdyttämisprosessia suhteessa työn teoriaosuudessa luotuun käsitykseen perehdyttämisestä.

Perehdyttäminen on tärkeää käsittää ajalliselta kestoltaan pitkänä ja monivaiheisena prosessina, jonka vaiheet limittyvät keskenään. Erityisesti esimiehen panos on perehdytysprosessin onnistumisen kannalta merkittävä, mutta kaikilla perehdyttämiseen osallistuvilla osapuolilla on prosessin eri vaiheissa oma tärkeä merkityksensä. Eri osapuolten tehtävät tukevat toisiaan perehdytysprosessin aikana, eivätkä osapuolten tehtäväalueiden rajat ole ehdottomat, vaan niitä voidaan tarvittaessa muokata tilanteen edellyttämällä tavalla. Perehdyttämisprosessin analysoinnin perusteella on tärkeää, että delegoidessaan esimies selkeästi osoittaa perehdyttämisvastuun tulokkaan kollegalle. Perehdyttämiskortti on keskeinen työkalu perehdyttämisprosessin tuloksellisessa läpiviennissä. Merkittävinä kehityskohteina esiin nousivat prosessinaikainen ja sen jälkeinen palaute, sekä perehdytyksen seuranta ja kehittäminen.
Avainsanat:
Perehdyttämisprosessi, tehtäväalueet perehdyttämisprosessissa
© Tritonia 2014-2019