Vaasan yliopiston opinnäytteet

Filosofinen tiedekunta, 2013

Nummi, Christina

Sanastotason selkeys selkokielisessä tekstissä. Vertaileva tutkimus Selkosanomien ja Helsingin Sanomien uutisartikkeleista

Ohjaaja/Valvoja (DI):
Esa Lehtinen
Tutkinto:
Filosofian maisteri
Pääaine:
Nykysuomi
Tutkielman kieli:
Suomi
Sivumäärä:
74
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee selkokielisen tekstin selkeyttä sanastotasolla. Tutkielman keskeisenä tavoitteena on selvittää, miten selkeän kielen vaatimus toteutuu selkokielisissä uutisartikkeleissa. Saatujen tutkimustulosten perusteella pohdin myös, mitä tutkimustulokset kertovat selkokielisen tekstin ymmärrettävyydestä. Tutkielman keskeisinä käsitteinä ovat selkokieli, yleiskieli, mukauttaminen ja ymmärrettävyys.

Tutkielman tutkimusote on vertaileva. Tutkimusineistona on viisitoista Selkosanomien uutisartikkelia, joita verrataan vastaaviin Helsingin Sanomien uutisartikkeleihin. Selkosanomat on selkokielen käyttäjäryhmille tärkeä uutiskanava, jonka kautta lukija saa katsauksen kotimaan, ulkomaiden sekä talouden tapahtumiin. Helsingin Sanomien voi taas ajatella edustavan prototyyppisesti uutista, jonka vuoksi lehti on valikoitu vertailuaineistoksi.

Tutkielman empiirinen osio toteutetaan osioissa, joille asetetaan kullekin omat osahypoteesinsa. Aineistoa on tutkittu kvantitatiivisin menetelmin, joista saatuja tutkimustuloksia nostan laadulliseen tarkasteluun. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu pääosin Osmo A. Wiion näkemyksistä ymmärrettävyyden osatekijöistä, luettavuudesta ja kielen vaikeusasteen mittaamisesta, jotka ovat olleet myös selkokielen tutkimuksen pohjana. Tutkielmassa hyödynnetään myös semantiikan oppeja aineiston substantiivien abstraktioasteita tutkittaessa, jolloin abstraktioasteiden luokittelussa käytetään John Lyonsin luokittelumallia.

Tutkimustulosten perusteella voidaan osoittaa sanastotason selkeyden kannalta oleellisia muutoksia lähtötekstiin verrattuna. Selkokielen ominaisuudet ilmenevät tutkimuksessa paitsi prosentuaalisina eroina, myös tutkimusaineistosta nostettujen esimerkkien tarkastelun yhteydessä. Tutkimustuloksien perusteella voi todeta, että selkokielisen tekstin tarvitsijat – kehitysvammaiset, muistisairaat ja maahanmuuttajat – on huomioitu sanastotason selkeyden näkökulmasta. Tekstiä on kirjoitettu tai yleiskielestä mukautettu tämä erityinen lukijakunta huomioon ottaen.
Avainsanat:
selkokieli, yleiskieli, mukauttaminen, ymmärrettävyys
© Tritonia 2014-2019