Vaasan yliopiston opinnäytteet

Filosofinen tiedekunta, 2012

Rajoitettu
Opinnäytteen kokoteksti
luettavissa vain
Tritonian työasemilla

Kotamäki-Viinikka, Susanna

Pirullinen hoitajapula

Ohjaaja/Valvoja (DI):
Pirkko Vartiainen
Tutkinto:
Hallintotieteiden maisteri
Pääaine:
Sosiaali- ja terveyshallintotiede : hyvinvointipalveluiden johtamisen ohjelma
Tutkielman kieli:
Suomi
Sivumäärä:
102
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimapulan kompleksisuudesta. Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa tarkastellaan kompleksisuusajattelua, jonka jälkeen luodaan yksityiskohtaisempi kuvaus ongelmien erilaisista luonteista. Ongelmat jaetaan kesyihin, sotkuihin ja pirullisiin ongelmiin. Seuraavaksi tutkimuksessa perehdytään hoitajapulaan ja siihen vaikuttaviin tekijöihin, kuten demografisiin muutoksiin, globalisaatioon, työelämän muutoksiin ja sosiaali- ja terveydenhuoltoalaan liittyviin seikkoihin. Lisäksi teoreettisessa osuudessa tuodaan esille sekä suomalaisia että kansainvälisiä näkemyksiä hoitajapulan ratkaisemisesta. Viimeisenä tutkimuksessa tarkastellaan hoitajapulan ratkaisuja hoitohenkilöstön näkökulmasta sekä hoitajapulan pirullista luonnetta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kompleksisessa toimintaympäristössä on lukuisia toisiinsa kytkeytyviä elementtejä. Nämä elementit ovat vuorovaikutussuhteissa toisiinsa ja ne voivat synnyttää yllätyksiä. Kompleksisuuden vuoksi perinteiset lineaariset ratkaisumallit kaipaavat rinnalleen uusia ajattelutapoja. Wicked-problematiikka liittyy kompleksisuusajatteluun. Keskeistä wicked-problematiikassa on ongelman luonteen ymmärtäminen. Kompleksisimmat ongelmat ovat pirullisia ongelmia, joita ei voi ratkaista perinteisten ratkaisumallien avulla.

Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin focus group -menetelmällä. Focus group -haastattelu on yksi laadullisen tutkimuksen väline. Tässä tutkimuksessa käytettiin puolistrukturoitua eli teemahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteleviä ammattilaisia. Tutkimuksessa toteutettiin kolme ryhmähaastattelua. Ensimmäiseen ryhmään osallistui viisi haastateltavaa. Toiseen ja kolmanteen ryhmään osallistui neljä haastateltavaa.

Tutkimustulosten mukaan sosiaali- ja terveydenhuolto on kompleksinen toimintaympäristö, jossa kompleksisuus syntyy kehittämisen motiiveista, hallinnollisesta osa-alueesta, ammatillisesta osa-alueesta ja rakenteesta. Hoitajapula voidaan todeta olevan pirullinen ongelma: se on ainutlaatuinen. Hoitajapula on mahdoton määritellä ja sen ratkaisut koskettavat useita sidosryhmiä. Jokaisella sidosryhmällä on oma näkemys ongelman ratkaisuun. Oikeita tai vääriä ratkaisuvaihtoehtoja ei ole olemassa ja hoitajapula on oire ylemmän tason ongelmasta. Ratkaisuyritysten vaikutusten arviointi on mahdotonta eikä hoitajapulan ratkaisemiseen ole olemassa toimintaohjeita. Hoitajapulan ratkaisuja ei voi kokeilla ilman sen vaikutuksia lukuisten ihmisten elämään, joten päättäjät ovat vastuussa tekemisistään. Hoitajapulan ratkaisuehdotuksissa korostuvat työn mielekkyyden lisääminen, hoitokulttuurin, rakenteiden sekä käytäntöjen muutostarpeet, koulutuksen kohentaminen ja hoitoalan vetovoimaisuuden lisääminen. Hoitajien antamista vastauksista voidaan päätellä, että työvoimapulan ratkaisuissa tulisi ottaa huomioon useiden sidosryhmien näkökulmia. Ratkaisuissa tulisi myös kokeilla useita erilaisia toimintamalleja. Päätöksenteossa tulee huomioida ratkaisuyritysten merkittävät vaikutukset lukuisten ihmisten elämään ja harkita ajatuksia epälineaarisesta päätöksentekomallista. Lisäksi haastatteluissa esille nousseiden monipuolisten ratkaisuvaihtoehtojen valossa todetaan, että hoitohenkilöstön mielipiteiden kuunteleminen hoitajapulan ratkaisemiseksi on aiheellista.
© Tritonia 2014-2019