Vaasan yliopiston opinnäytteet

Filosofinen tiedekunta, 2012

Lehtonen, Olli

Pohjois-Korean diskurssit Helsingin Sanomissa Kim Jong-ilin kuoleman aikaan

Ohjaaja/Valvoja (DI):
Merja Koskela
Tutkinto:
Filosofian maisteri
Pääaine:
Viestintätieteet
Tutkielman kieli:
Suomi
Sivumäärä:
93
Tutkielman tavoitteena on selvittää, millainen kuva Pohjois-Koreasta, pohjoiskorealaisista ja sen edesmenneestä hallitsijasta Kim Jong-ilistä tuotetaan Helsingin Sanomien uutisissa Kimin kuoleman aikaan sekä millaisia Pohjois-Koreaa ja pohjoiskorealaisia representoivia diskursseja aineistosta rakentuu. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii sosiaalinen konstruktionismi, jonka mukaan todellisuus rakentuu koko ajan uudelleen ihmisten sosiaalisen kanssakäymisen seurauksena.

Tutkimusaineisto on kerätty Helsingin Sanomien lehtijutuista aikaväliltä 15.– 31.12.2011. Sisällönanalyysissä mukana on koko aineisto, kaikkiaan 55 juttua. Diskurssianalyysissä mukana on 31 juttua, joissa oli selvästi tunnistettavissa yksi tai useampi diskurssi. Analyysin ulkopuolelle jääneet jutut olivat joko liian lyhyitä tai viittaus Pohjois-Koreaan oli vain sivulauseenomainen. Sisällönanalyysin avulla kartoitetaan, mistä aiheista teksteissä kerrottiin.

Tutkimuksen pääpaino on diskurssianalyysissä. Aineiston pohjalta muodostettiin aineistosta viisi yleisintä diskurssia, jotka teksteistä löydettiin. Muodostetut diskurssit ovat sulkeutuneisuusdiskurssi, propagandadiskurssi, kuolemadiskurssi, alistamisdiskurssi ja nälänhätädiskurssi. Sulkeutuneisuusdiskurssin kautta Pohjois- Koreasta puhutaan sulkeutuneena ja mystisen salamyhkäisenä maana, josta on vaikea saada varmaa tietoa. Propagandadiskurssi kuvaa Pohjois-Koreaa asioita tahallisesti vääristävänä valtiona. Kuolemadiskurssi esittää kuoleman aiheuttamaa surua ja hysteriaa. Alistamisdiskurssi esittää kansalaiset sorrettuina kärsijöinä ja diktatuurihallinnon uhreina ilman ihmisoikeuksia. Nälänhätädiskurssi kuvaa pohjoiskorealaisten surkeita ja köyhiä elinoloja. Valtion ja kansalaisten diskurssit olivat muutoksille alttiita ja läheisessä vaikutussuhteessa toisiinsa. Myös valtion ja sen kansalaisten diskursseilla on hyvin kiinteä suhde toisiinsa, eikä kummastakaan voi puhua tässä tutkimuksessa itsenäisenä diskurssikohteena.
Avainsanat:
Korean kansantasavalta, uutisointi, diskurssi, representaatio
© Tritonia 2014-2019