Vaasan yliopiston opinnäytteet

Kauppatieteellinen tiedekunta, 2011

Meriläinen, Jari-Mikko

Vertailussa Venäjän talouskriisit

Ohjaaja/Valvoja (DI):
Petri Kuosmanen
Tutkinto:
Kauppatieteiden maisteri
Pääaine:
Kansantaloustiede
Tutkielman kieli:
Suomi
Sivumäärä:
105
Tässä työssä käsitellään ja vertaillaan toisiinsa Venäjän kahta talouskriisiä 90-luvun lopussa ja vuosina 2008–2010. Venäjän talouden tuntemus on Suomelle tärkeää, sillä Venäjä on yksi Suomen tärkeimmistä vientikohteista, jolla lisäksi on paljon kasvupotentiaalia. Kriisit tarjoavat oivan lähtökohdan talouden tutkimiselle, sillä mahdolliset rakenteelliset heikkoudet tapaavat tulla esiin kriisien yhteydessä.

1990-luvun lopun kriisin syyt syntyivät osin jo siirtymävaiheen alussa. Valtio velkaantui kriisiä edeltäneinä vuosina ja korkotason noustua valtionvelan hoito kävi kestämättömäksi, jolloin Venäjä joutui kelluttamaan ruplan ja tekemään velkajärjestelyn. Venäjän olisi pitänyt välttää valtionvelan nopea kasvu toteuttamalla verouudistus ja tiukkabudjettikuri jo IMF:n stabilisaatio-ohjelman alussa vuonna 1995. Venäjä ei todennäköisesti tule tulevaisuudessa kohtaamaan samankaltaista kriisiä, sillä se liittyi siirtymävaiheeseen.

2000-luvulla Venäjän talous kasvoi pääosin öljytulojen ansiosta alle kymmenessä vuodessa 2,5-kertaiseksi. Öljytuloista Venäjä maksoi velkansa pois ja keräsi suuret reservit. Öljyn hinnan romahduksen vuoksi Venäjän vientitulot supistuivat vuoden 2008 lopussa, jolloin myös sijoittajat pakenivat Venäjältä. Lisäksi Venäjän Interbank-markkinat jäätyivät hetkeksi syksyllä 2008. Talouskriisi aiheutti budjettialijäämän ja reservien rajun supistumisen, mutta öljyn hinnan nousu vuoden 2009 alussa alkoi elvyttää Venäjän taloutta ja vuoden 2010 talouskasvu oli jo positiivinen.

Tutkielman tuloksena voi todeta, että Venäjän täytyy päästä eroon öljyriippuvuudestaan, mikä tekee sen taloudesta herkän suhdannevaihteluille. Asia on huomattu myös Venäjällä ja talouden modernisaatio-ohjelma on jo aloitettu. Siihen kuitenkin tarvitaan paljon ulkomaisia investointeja, joten Venäjän täytyy tehdä itsestään houkutteleva investointikohde. Lisäksi pankkisektori kaipaa kehittämistä, mitä varten Venäjän suuret valtio-omisteiset pankit voisi pilkkoa pienemmiksi kilpailun lisäämiseksi. Pankkisektorin selkeyttämistä voisi harkita joko eväämällä pankkitoimintalupia tai fuusioituttamalla pienimpiä pankkeja toisiinsa. Se edesauttaisi Interbank-markkinoiden toimintaa.


Avainsanat:
Venäjä, siirtymätalous, talouskriisi, finanssikriisi
© Tritonia 2014-2019