Vaasan yliopiston opinnäytteet

Filosofinen tiedekunta, 2010

Rajoitettu
Opinnäytteen kokoteksti
luettavissa vain
Tritonian työasemilla

Frantz, Sointu

SPRÅKET FÖRÄNDRAS, BUDSKAPET BESTÅR – En jämförelse av syntax, semantik och stil i julevangeliet i bibelöversättningarna år 1917 och 2000.

Ohjaaja/Valvoja (DI):
Siv Björklund
Tutkinto:
Filosofian maisteri
Pääaine:
Ruotsin kieli
Sivumäärä:
78
Uusi Raamatun ruotsinkielinen käännös valmistui vuosituhannen vaihteessa v. 2000. Vuoden 1917 käännöksen kieli havaittiin arkaistiseksi ja vanhanaikaiseksi. Nykyajan lukijalle oli saatava modernimpaa, ymmärrettävämpää kieltä, joka kuitenkin olisi kaunista ja korkeatasoista ruotsia. Itse luen ja tutkin Raamattua, siksi päätin tehdä tutkimukseni liittyen Raamatun kieleen. Tutkimusmenetelmäni on sekä kvantitatiivinen ja komparatiivinen että myös deskriptiivinen. Analysoin ensisijaisesti kahden eri Raamatunkäännöksen jouluevankeliumien, Kirkkoraamatun vuodelta 1917 ja Raamatun 2000, syntaksia vertaamalla niiden luettavuutta toisiinsa ruotsalaisen C. H. Björnssonin kehittämän LIX-arvon avulla. Tarkastelen myös edellä mainittujen raamatunkäännösten semantiikkaa ja tyyliä toisiinsa.

Tarkoitukseni on ottaa selvää siitä, onko näiden Raamatun käännösten teksti nominaalista vai verbaalista, ja onko siihen tullut muutoksia uuden Raamatun käännöksen myötä. Tutkimalla käännösten sanaluokkien frekvenssejä saadaan selville tekstin mahdollinen nominaalisuus tai verbaalisuus. Tarkastelen myös näiden Raamatun käännösten poisjättöjä ja käännösvaihdoksia. On tärkeää tutkia semanttisia muutoksia, joita esiintyy sanojen poisjättöjen ja käännösvaihdosten muodossa minun teksteissäni. Oletan, että tyyli on muuttunut siten, että arkaistisia sanoja ei esiintyisi enää uudessa Raamatun käännöksessä.

Pragmaattisten syiden vuoksi on Raamatun kieli muuttunut vuosikymmenten aikana. Raamatun syntaksi tulee esiin vielä uudessakin Raamatun käännöksessä. LIX-tuloksen mukaan sekä Kirkkoraamatun 1917 että Raamatun 2000 teksti vastaa kaunokirjallisuustekstin vaikeusastetta, kun taas vertailuaineistona käytetty Gustaa Vaasan Raamatun jouluevankeliumin teksti vastaa keskivaikeaa tekstiä, ja Lasten Raamatun teksti vastaa erittäin helppoa tekstiä. Päälauseet alkavat usein konnektorilla eli sidossanalla varsinkin Kirkkoraamatussa 1917, koska ennen vanhaan Raamattua luettiin kirkossa ääneen, ja sidossanoilla yhdistettiin lauseet toisiinsa, jolloin lukemiseen tuli runon ja riimin tyyppistä rytmiä ja poljentoa, ja siten teksti painui helpommin kuulijoiden ulkomuistiin.
Avainsanat:
Raamatun kieli, käännös, syntaksi, tyyli ja semantiikka
© Tritonia 2014-2019