Vaasan yliopiston opinnäytteet

Filosofinen tiedekunta, 2010

Järvi, Matti

Kansalaisjournalismi liberaalissa demokratiassa. Yhteiskuntakäsityksen ja tavoitteiden tarkastelua

Ohjaaja/Valvoja (DI):
Tarmo Malmberg
Tutkinto:
Filosofian maisteri
Pääaine:
Viestintätieteet
Tutkielman kieli:
Suomi
Sivumäärä:
96
Tutkimuksessa tarkastellaan kansalaisjournalismin suhdetta vallitsevaan yhteiskuntaan, sekä sen tavoitteita vaikuttaa yleisöönsä. Se perustuu kansalaisjournalismia koskevien akateemisten teosten ja artikkeleiden analysointiin ja havaintojen vertailuun suomalaiseen yhteiskuntaan. Tässä kansalaisjournalismilla tarkoitetaan 1980–1990 –lukujen taitteessa Yhdysvalloissa syntynyttä journalismin muotoa, joka pyrkii aktivoimaan yleisöään passiivisesta joukkoviestinnän kuluttamisesta kohti aktiivista, poliittista kansalaisuutta.

Tarkastelen kansalaisjournalismiteoriaa yhteiskunnallisen kollektivismin ja individualismin dialektiikkana. Pyrin osoittamaan, että kansalaisjournalismiteoria lähenee kollektivismia: joukko- ja yhteisönäkökantaa puolustavaa yhteiskuntakäsitystä. Osoitan, että kansalaisjournalismin tulokulma ei ole yhtenevä kommunitarismin, etenkin Yhdysvalloissa suositun kollektivistisen yhteiskuntafilosofian, kanssa. Kansalaisjournalismi ei jaa samanlaista käsitystä yhteisöllisyydestä kuin kommunitarismi. Tämän sijaan kansalaisjournalismin yhteiskuntakäsitys muistuttaa Jean-Jacques Rousseaun kansalaisten yleistahtoon pohjaavaa yhteiskuntasopimusta. Pyrin osoittamaan yleistahtoulottuvuuden vertaamalla kansalaisjournalismin tavoitteita deliberaatioteoriaan. Löydän kansalaisjournalismista selkeitä yhtymälinjoja deliberaation valistustavoitteisiin, mutta teoriat eroavat suhteessa mielipideaineistoon. Deliberatiivinen viestintä pyrkii välttämään tunneperäisiä argumentteja, kun taas kansalaisjournalismiin ne kuuluvat osana yleisön puheenvuoroja.

Kansalaisjournalismin lähestyy suoraa demokratiaa pyrkiessään ruokkimaan kansalaisvaikuttamista. Sen menetelmät voivat saavuttaa poliittisessa keskustelussa suorassa demokratiamenettelyssä käytetyn kansalaisaloitteen tehtävän. Kansalaisjournalismia voidaan pitää populistisena: se olettaa, että poliittisten päätösten tulisi olla kansan tahdon mukaisia. Samasta syystä edustuksellinen demokratiakäytäntö ei mahdollista kansalaisjournalismin pääsyä täyteen potentiaaliinsa yleistahdon kartoittajana, se jää poliittisen oikeutuksen mittariksi.
Avainsanat:
kansalaisjournalismi, poliittinen viestintä, demokratia, kansalaisvaikuttaminen, poliittiset järjestelmät, deliberaatio
© Tritonia 2014-2019