Vaasan yliopiston opinnäytteet

Hallintotieteiden tiedekunta, 2009

Rajoitettu
Opinnäytteen kokoteksti
luettavissa vain
Tritonian työasemilla

Peltokangas, Heli

Hyvä työterveyshuolto. Tarkastelu laadunhallinnasta, asiakaspalauteesta ja vaikuttavuudesta asiakasyritysten näkökulmasta.

Ohjaaja/Valvoja (DI):
Pirkko Vartiainen
Tutkinto:
Hallintotieteiden maisteri
Pääaine:
Sosiaali- ja terveyshallintotiede : hyvinvointipalveluiden johtamisen ohjelma
Tutkielman kieli:
Suomi
Sivumäärä:
105
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää työterveyshuollossa käytössä olevan laatuavaimen sekä hyvän työterveyshuoltokäytännön toteutumista asiakasyritysten näkemysten pohjalta. Tutkimuksen kohteeksi muodostuu työterveyshuollon laadunhallinta, asiakaspalaute, laatu sekä vaikuttavuus. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa ja edesauttaa työterveyshuollon laadun kehittämistä sekä asiakaslähtöisyyttä.

Tutkimuksen keskeiset käsitteet ovat työterveyshuolto, laatu, asiakaslähtöisyys ja laadun kehittäminen.
Tutkimusaineisto hankittiin teemahaastattelulla. Tutkimuksen kohteena oli neljätoista asiakasyrityksen henkilöstöhallinnossa tai työsuojelussa työskentelevää henkilöä eri palvelualueilta, jotka olivat yhteydessä työterveyshuollon palvelujen järjestämiseen.

Työterveyshuollon tarkoitus on huolehtia ennaltaehkäisevästi työntekijöiden terveydestä, jonka pääasiallinen painoarvo tulisi olla lakisääteisellä toiminnalla. Työterveyshuollon ydinprosesseihin kuuluvat terveystarkastukset, ergonomiatarkastukset, työpaikkaselvitykset, erilaiset koulutukset sekä neuvonta ja työkykyä koskevat selvitykset, tarvittaessa myös sairaanhoito. Laadun parantamisen kannalta on oleellista keskittyä ydinprosesseihin, jotka tuovat eniten lisäarvoa asiakasyrityksille sekä sen työntekijöille.

Työterveyshuollon laatu perustuu hyvään työterveyshuoltokäytäntöön, jolloin työterveyshuollon toiminta tulee olla säännöllistä, palveluiden tulee olla kattavia ja monipuolisia. Palvelun laatua korostaa työterveyshuollon asiantuntemus työn ja sairauden välisen yhteyden löytämisessä. Yrityksen toiminnan tuntemukselle annettiin myös arvoa. Periaatteisiin kuuluvat toiminnan lainmukaisuus, yhteistyö asiakasyrityksen kanssa sekä eettinen toiminta. Laadun osatekijänä mainittiin lisäksi kustannustehokas toiminta.

Parannettavaa ja puutteita ilmeni erityisesti fysioterapiapalveluissa, psykologin palveluissa sekä terveystarkastuksissa. Työterveyshuollon palvelun kehittäminen koettiin haastavaksi asiaksi, johon vaikuttavat asiakasyritysten tarpeet. Laadun ja vaikuttavuuden seuranta tapahtuu käymällä keskusteluja, eri tilastoiden tekemisellä, raporteilla sekä osallistumisella yhdessä työsuojelun kanssa yrityksen toiminnan kehittämiseen. Toimintasuunnitelma koettiin tärkeäksi työvälineeksi yrityksen ja työterveyshuollon välillä ja sen käyttö sekä kehittäminen koettiin tarpeelliseksi.

Asiakaslähtöisyys edellyttää mahdollisimman paljon yhteydenpitoa työterveyshuollon ja yrityksen välillä. Asiakaslähtöisyys on pitkän kehityksen tulos, johon on panostettava. Tulevaisuudessa työterveyshuollosta täytyy löytyä valmiuksia palvelujärjestelmän kehittämiseen ja palveluiden markkinoimiseen. Keskeisimpiä kehittämistavoitteita lähitulevaisuudessa tulee olemaan pätevän, riittävän ja ammattitaitoisen henkilövoimavaran turvaaminen sekä lainsäädännön täytäntöönpano hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti ja näyttöön perustuvan tiedon hyväksikäyttö käytännön työssä.

Avainsanat:
Työterveyshuolto, laatu, laadun kehittäminen, asiakaslähtöisyys
© Tritonia 2014-2019