Vaasan yliopiston opinnäytteet

Humanistinen tiedekunta, 2009

Lampinen, Terhi

Användande av tecknade serier vid undervisning och rehabilitering av elever med inlärningssvårigheter

Ohjaaja/Valvoja (DI):
Christer Laurén
Tutkinto:
Filosofian maisteri
Laitos:
Pohjoismaisten kielten laitos
Pääaine:
Ruotsin kieli
Sivumäärä:
88
Tutkielmani tavoitteena on kvalitatiivisesti selvittää sarjakuvan käyttöä opetuksessa yleisesti ja etenkin oppilailla, joilla on oppimisvaikeuksia kuten autismi, afasia, dysfasia, dysleksia tai dyskalkylia. Selvitän sarjakuvien käyttöä kaikkien aineiden opetuksessa, mutta kielten opiskelijan näkökulmasta painottuu kiinnostus kielellisten valmiuksien opettamiseen. Opetusta ja kuntoutusta on vaikea erottaa toisistaan, koska erityisoppilaiden opetuksessa on useimmiten samalla kyse kuntoutuksesta. Siksi tutkielmani teoria- ja empiriaosassa otan huomioon molemmat näkökulmat. Logopedian ja kuntoutuksellisen näkökulman käyttö johtuu osaksi myös siitä, että sarjakuvien käytöstä yleisesti opetuksessa on Suomessa saatavilla vähän kirjallisuutta ja tutkimustietoa. Kasvatuksellista ja opetuksellista lähestymistapaa erityisoppilaiden kuntoutukseen voidaan kutsua ns. opetukselliseksi kuntoutukseksi erotuksena sosiaalisesta ja lääketieteellisestä kuntoutuksesta. Kuvailen erityisopetuksen syntytaustaa kasvatustieteiden osa-alueena sekä erityisopetuksen nykytilaa kasvatustieteessä ja opetuksessa. Sen jälkeen erittelen tarkemmin erilaisia oppimisvaikeuksien muotoja. Keskityn viiteen oppimisvaikeusalueeseen (autismi, afasia, dysfasia, dysleksia ja dyskalkylia) ja selvitän kuntoutus- ja opetusmenetelmiä, jotka sopivat erityisen hyvin näille oppilaille. Esiin tulee monia yhtäläisyyksiä näiden oppilaiden erityistarpeiden ja niiden positiivisten ominaisuuksien välillä, joihin sarjakuvien käyttökin opetuksessa perustuu. Sarjakuvista käsittelen hieman sarjakuvien historiaa, niiden perinteisesti ristiriitaista asemaa populaaritaiteena ja lopulta vakiintumista hyväksyttynä kulttuurin ja kirjallisuuden muotona ja alalajina sekä sen myötä niiden soveltuvuutta pedagogiikan ja erityispedagogiikan käyttöön. Tutkin sarjakuvan käyttöä opetusvälineenä: millaisissa tilanteissa, millaisille oppilaille ja miten sarjakuvaa nykyisin käytetään opetuksen tukena ja välineenä. Sarjakuvan käyttömahdollisuudet ovat laajat; esimerkkeinä opetuskäytön menetelmistä käsittelen sosiaalisia kuvatarinoita, sarjakuvakertomuksia ja analogioita. Empiirinen tutkimusosa koostuu kuudesta asiantuntijan haastattelusta. Haastateltavina on sekä erityisopetuksen että puheterapian asiantuntijoita: suomenkielinen logopedian professori, kolme ruotsinkielisen koulun erityisopettajaa, sekä kaksi ruotsinkielistä puheterapeuttia. Haastatteluista kävi ilmi, että erityisopetus on ajankohtainen alue, jolla kaivataan paljon kehitystä. Sarjakuvien käytöstä erityisopetuksessa on paljon myönteisiä kokemuksia ja ne nähdään erityisoppilaille hyvin sopivana opetusmenetelmänä.
Avainsanat:
specialpedagogik, tecknade serier, inlärningssvårigheter, språkstörningar, autism, afasi, dysfasi, dyslexi, dyskalkyli
© Tritonia 2014-2019