Vaasan yliopiston opinnäytteet

Humanistinen tiedekunta, 2008

Klapuri, Johanna

Mit anderen Augen sehen. Kulturell hybride Identitäten und Raumdarstellungen in den Werken von Barbara Honigmann und Emine Sevgi Özdamar

Ohjaaja/Valvoja (DI):
Dr. Phil. Christoph Parry
Tutkinto:
Filosofian maisteri
Laitos:
Saksan kielen ja kirjallisuuden laitos
Pääaine:
Saksan kieli ja kirjallisuus
Sivumäärä:
64
Tämän tutkielman aiheena ovat kulttuurisesti hybridit identiteetit ja tilan kuvaaminen maahanmuuttoaiheisessa kirjallisuudessa. Analysoitavana oli kaksi romaania, Barbara Honigmannin Soharas Reise (2002) ja Emine Sevgi Özdamarin Die Brücke vom Goldenen Horn (2000). Tutkielman tarkoituksena oli vertailla sitä, miten maahanmuuttajapäähenkilöiden hybridi kulttuurinen identiteetti ja vierauden kokeminen uudessa kulttuurissa tulee esiin näissä romaaneissa. Tarkastelun kohteena oli erityisesti se, miten tilan kuvaus tuo esiin kulttuurisessa välitilassa elämistä. Hypoteesina oli, että tilan kuvauksessa tapahtuu muutoksia romaanien loppua kohden.

Teoriaosassa esitellään identiteettiteorioita, joissa identiteetti käsitetään jatkuvana prosessina. Samalla määritellään keskeisimmät käsitteet, kuten kulttuurisesti hybridi identiteetti sekä välitila. Lopuksi pohditaan identiteetin ja tilan kuvauksen välistä suhdetta kirjallisuudessa yleisesti sekä erityisesti maahanmuuttoa käsittelevässä kirjallisuudessa. Tärkeiksi käsitteiksi nousevat myös koti, kotimaa, subjektiivinen maantiede sekä erottelu behavioraalisen ja fenomenaalisen ympäristön välillä.

Analyysissa romaaneista löytyi paljon yhtäläisyyksiä. Molemmista löytyi kuvauksia välitilassa olemisesta, eli siitä ettei päähenkilö tunne kuuluvansa yksiselitteisesti lähtö- eikä kohdekulttuuriinsa. Päähenkilöt kokivat sekä rajoittuneisuutta tilassa että ulkopuolisuutta. Molemmissa romaaneissa päähenkilöt luovat omia tiloja ja maantieteitä, jotka eroavat valtaväestön tiloista. Analyysissa tuli myös esiin, että Özdamarin kirjassa päähenkilö oli aktiivisempi asettautuessaan vieraan kulttuurin tilaan, kun taas Honigmannin kirjassa päähenkilö oli passiivisempi. Ajallista kehitystä tarkasteltaessa huomattiin, että molemmat päähenkilöt kokivat vieraan kulttuurin tilan alussa ahtautena ja liikkumisen rajoitettuna. Loppua kohden päähenkilöiden behavioraalinen ympäristö laajeni ja vieras tila koettiin enenevässä määrin vapautena artikuloida omaa hybridiä identiteettiä.

Avainsanat:
Migrationsliteratur, Deplatzierung, hybride Identität, behaviorale Umgebung, phänomenale Umgebung, Raum
© Tritonia 2014-2019