Vaasan yliopiston opinnäytteet

Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, 2002

Kallioinen, Milla

Parlamentin asema suhteessa presidenttiin Ranskassa ja Suomessa. Tarkastelun kohteina presidentin hajotusvalta ja veto-oikeus.

Ohjaaja/Valvoja (DI):
Jaakko Husa
Tutkinto:
Hallintotieteiden maisteri
Laitos:
Julkisoikeuden ja sosiologian laitos
Pääaine:
Julkisoikeus : hallinnon juridiikan vertaileva ohjelma
Sivumäärä:
131
Tutkimus selvittää parlamentin asemaa suhteessa presidenttiin Ranskassa ja Suomessa tutkimalla kahta presidentin valtaoikeutta: presidentin mahdollisuutta hajottaa parlamentti ja määrätä ennenaikaiset vaalit ja presidentin lakien vahvistamatta jättämisvaltaa. Suomen ja Ranskan valtiosääntöjärjestelmät on molemmat luokiteltu semi-presidentiaalisiksi. Suomessa on 1980–luvun lopusta alkaen kavennettu presidentin valtaoikeuksia ja valtiosääntöjärjestelmämme on kehittynyt kohti puhdasta parlamentaarista järjestelmää. Samaa ei voi sanoa Ranskan järjestelmästä, vaan pikemminkin presidentin valta-asema suhteessa parlamenttiin on merkittävämpi kuin mitä viidennen tasavallan perustuslakia valmisteltaessa tarkoitettiin. Tutkimus pyrkii selvittämään sitä miten ja millä keinoin tasavallan presidentti voi perustuslain mukaan rajoittaa presidentin asemaa käyttämällä kahta edellä mainittua valtaoikeuttaan. Tutkimus myös tutkii sitä, miten, miksi ja missä tilanteissa presidentit Ranskassa ja Suomessa ovat valtaoikeuksiaan käyttäneet vai ovatko valtaoikeudet ylipäätään edes käytössä?

Tutkimus on valtiosääntöoikeudellinen ja tutkimuksen lähestymistapa on oikeusvertailu. Tutkimus tarkastelee myös valtiosääntömuutoksia, joten tutkimuksessa on myös historiallinen ulottuvuus. Oikeusvertailevassa tutkimuksessa on kyse erilaisten oikeusjärjestelmien asettamisesta rinnakkain tarkastelun kohteeksi tiedonhankkimista varten. Oikeusvertailussa on kyse kansalliset rajat ylittävästä oikeustieteellisestä tutkimuksesta, joka yrittää selittää ja arvioida eri oikeusjärjestysten välisten erojen ja yhtäläisyyksien syitä. Tutkimuksessa asetetaan rinnakkain Ranskan ja Suomen järjestelmät, ja analysoidaan maiden välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä tiedonhankkimista varten.

Ranskan perustuslaissa presidentille kuuluu oikeus hajottaa kansalliskokous. Tämän valtaoikeuden käyttämiseen presidentti ei tarvitse pääministerin varmennusta, vaan se kuuluu niihin harvoihin Ranskan presidentin valtaoikeuksiin, joiden käyttämisestä presidentti voi yksin päättää. Ranskan presidentit ovat käyttäneet suhteellisen aktiivisesti hajotusoikeuttaan. Valtaoikeuden alkuperäisestä tarkoituksesta olla presidentin ase, jolla hän voi ylläpitää tasapainoa hallituksen ja parlamentin välillä, on poliittinen käytäntö vuosien kuluessa erkaantunut. Suomen hallitusmuoto sääti myös presidentille vahvan hajotusoikeuden, jota presidentti myös pystyi käyttämään itsenäisesti ja ilman hallituksen tukea. Suurin syy presidentin valtaoikeuden heikentämiseen oli hajotusoikeuden käyttötarkoituksen muuttuminen hallituksen ja eduskunnan ristiriitojen selvittelymekanismista presidentin valta-aseman korostamiseen. Toisena syynä oli yleinen parlamentarismia suosiva poliittinen ilmapiri. Perustuslain säännösten mukaan presidentin nykyi-nen valta hajottaa eduskunta Suomessa on sidottu pääministerin aloitteeseen.

Ranskan perustuslain veto-oikeutta voi luonnehtia palautusoikeudeksi. Presidentti voi ainoastaan pyytää parlamenttia käsittelemään lakiehdotuksen uudelleen eikä parlamentti voi pyynnöstä kieltäytyä. Tärkeimmät syyt miksi semi-presidentialistisen valtion presidentillä ei ole vahvempaa veto-oikeutta ovat seuraavat: parlamentin lainsäädäntövaltaa on rationalisoitu ja presidentti osallistuu hallituksen lainsäädäntötyöhön, presidentillä on mahdollisuus alistaa lakiehdotus kansanäänestykseen ja perustuslakineuvosto tutkii kaikkien paitsi tavallisten lakien osalta lakien perustuslainmukaisuuden. Suomessa pre-sidentillä oli alkujaan vahva veto-oikeus eduskunnan säätämien lakiehdotusten suhteen. Perustuslain säännökset antavat presidentille ainoastaan oikeuden palauttaa lakiehdotus eduskunnan välittömään käsittelyyn. Palautusoikeuden merkitys on kuitenkin presidentin valtaoikeutena merkittävämpi kuin Ranskassa.
Avainsanat:
parlamentti, presidentti, hajotusoikeus, veto-oikeus, valtiosääntö
© Tritonia 2014-2019