Vaasan yliopiston opinnäytteet

Kauppatieteellinen tiedekunta, 2007

Rajoitettu
Opinnäytteen kokoteksti
luettavissa vain
Tritonian työasemilla

Ketola, Anne

Sähköisten palvelujen arvonlisäverotus Euroopan unionissa

Ohjaaja/Valvoja (DI):
Asko Lehtonen ja Sari Hakapää
Tutkinto:
Kauppatieteiden maisteri
Laitos:
Talousoikeuden laitos
Pääaine:
Talousoikeus
Tutkielman kieli:
Suomi
Sivumäärä:
90
Euroopan unionin alueella tuli 1.7.2003 voimaan sähköisten palvelujen arvonlisäverotusta koskeva direktiivi 2002/38/EY, jonka tarkoituksena oli velvoittaa unionin ulkopuolella sijoittautuneita yrityksiä kantamaan arvonlisävero sähköisten palvelujen myynneistä, jotka suuntautuvat unionin alueella sijoittautuneille yksityishenkilön asemassa oleville ostajille. Direktiivin tavoitteena oli saada aikaan neutraali kilpailutilanne unionin alueella ja ulkopuolella sijoittautuneiden yritysten välillä siten, että unionin alueella sijoittautuneelle yksityishenkilölle on verotuksellisesti merkityksetöntä missä sähköisten palvelun tarjoaja on sijoittautunut.

Tutkielman tavoitteena on selvittää erityisesti sitä, miten hyvin arvonlisäverojärjestelmän neutraalisuuden tavoite toteutuu voimassa olevien säännösten nojalla sähköisten palvelujen kaupankäynnin osalta siinä tapauksessa, että palveluja unionin alueella myyvä yritys on sijoittautunut joko Euroopan unionin alueella tai ulkopuolella. Tutkielmassa selvitetään myös sitä, miten hyvin neutraalisuuden tavoite tulisi toteutumaan siinä tapauksessa, että komission ehdotus myyntimaasäännösten muuttamisesta unionin alueella tullaan hyväksymään.

Euroopan unionin arvonlisäverostrategian yhtenä tavoitteena on saada unionin alueella aikaan niin sanottu lopullinen arvonlisäverojärjestelmä, joka tulisi nojautumaan verotuksen alkuperämaaperiaatteeseen nykyisin sovellettavan määränpäämaaperiaatteen sijasta. Komission esittämä palvelujen myyntimaasäännösten muutosehdotus kuitenkin perustuu hyvin voimakkaasti yhä laajemman määränpäämaaperiaatteen soveltamiselle. Tutkielmassa käsitellään, mitä muutosehdotuksen hyväksyminen tulisi mahdollisesti merkitsemään lopullisen järjestelmän toteuttamisen kannalta.

Sähköisen kaupankäynnin kasvu luo merkittäviä haasteita, mutta toisaalta myös mahdollisuuksia verohallinnoille veronkannon ja -valvonnan toteuttamisessa. Tutkielman kahdessa viimeisessä luvussa selvitetään näitä uhkia ja mahdollisuuksia.
Avainsanat:
Arvonlisäverotus, Euroopan unioni, Sähköinen kaupankäynti
© Tritonia 2014-2019