Vaasan yliopiston opinnäytteet

Humanistinen tiedekunta, 2007

Rajoitettu
Opinnäytteen kokoteksti
luettavissa vain
Tritonian työasemilla

Valtari, Raija Elisabet

Drakarna över Helsingfors -teoksen ja sen suomennoksen semantiikan ja kielen variaation vertailua

Ohjaaja/Valvoja (DI):
Birgitta Romppanen
Tutkinto:
Filosofian maisteri
Laitos:
Nykysuomen ja kääntämisen laitos
Pääaine:
Nykysuomi
Tutkielman kieli:
Suomi
Sivumäärä:
79
Tutkielmani aiheena on käännösvertailu ja kohteena Kjell Westön romaani Drakarna över Helsingfors (1996) ja sen suomennos Leijat Helsingin yllä (1996). Teoksen on suomentanut Arja Tuomari. Tutkimuksen tavoitteena on käännöksen semantiikan ja kielen variaation tutkiminen vertaamalla suomennosta alkuperäisteokseen. Semantiikan tasolla tutkin merkityksen muodostumista suomentajan käännöksessä tekemien valintojen kautta tutkimalla lisäyksiä, poisjättöjä, merkitysvivahteita ja epätarkkuuksia sekä virheitä. Kielen variaatiota tutkin vertaamalla alkuperäisen teoksen kirjailijan ja suomentajan käyttämiä tyylikeinoja sekä kielen vaihtelua.

Tutkimuksessani ilmeni, että käännöksessä on jonkin verran lisäyksiä, poisjättöjä ei juuri ole, merkitysvivahteita ja epätarkkuuksia on melko paljon sekä muutamia virheitä. Lisäykset ovat osaksi kääntäjän lisäämiä vahvistussanoja, joilla on merkitystä korostava vaikutus. Kääntäjä on myös lisännyt käännökseen sanoja lukemisen helpottamiseksi. Löytämäni merkitysvivahteet ja epätarkkuudet hiukan muuttavat käännöksen merkitystä, mutta ne eivät ole ratkaisevia kokonaisuuden kannalta. Virheellisesti käännettyjä kohtia löytyi jonkin verran ja myös tekstiin pujahtaneita painovirheitä. Kääntäjän virheellisesti kääntämät kohdat eivät vaikuta juonen kulkuun, koska ne ovat kokonaisuu-den kannalta vähäisiä.

Kääntäjä noudattaa alkuperäisessä teoksessa käytettyjä tyylikeinoja melko tarkasti ja onnistuu välittämään käännökseen saman tyylin ja tunnelman. Hän on onnistunut metaforien, vertausten ja personifikaatioiden kääntämisessä ja ne välittyvät kohdekielisille lukijoille samantyylisinä kuin lähtötekstin lukijoille. Sen sijaan kääntäjän vapaasti, joskin johdonmukaisesti, käyttämät siirtyvät murrevastineet saattavat hämmentää lukijaa, koska ne voimakkaasti murteellisina poikkeavat teoksessa pääosin käytetystä kerronnan kielestä. Kääntäjä on onnistunut puhekielisten tekstinkohtien ja slangin kääntämisessä hyvin.
Avainsanat:
käännöskirjallisuus, käännös
© Tritonia 2014-2019