Vaasan yliopiston opinnäytteet

Hallintotieteiden tiedekunta, 2006

Helin, Hanna

Näkökulmia demokratiavajeeseen Euroopan unionissa: Tarkastelussa neljä hallintomallia demokratian lisäämiseksi

Ohjaaja/Valvoja (DI):
Olli-Pekka Viinamäki
Tutkinto:
Hallintotieteiden maisteri
Laitos:
Julkisjohtamisen laitos
Pääaine:
Hallintotiede : julkisjohtamisen ohjelma
Sivumäärä:
94
Euroopan unioniin kuuluvat jäsenvaltiot ovat siirtäneet osan päätöksentekovallastaan perustamilleen yhteisille toimielimille. Jäsenmaiden yhteistyön myötä myös vaatimukset demokratialle ovat kasvaneet. Väitetään, ettei demokratia toimi Euroopan unionissa usealla eri osa-alueella. Tutkimuksessa tarkastellaan demokratiavajeen ilmentymiä Euroopan unionissa.

Tutkimusongelmaksi muodostui kysymys: miten demokratiaa voitaisiin lisätä Euroopan unionissa? Pääkysymyksen tueksi esitettiin kolme täsmällisempää kysymystä: 1) millaisiin asioihin demokratiavajeella viitataan 2) millaisia ongelmia demokratiavajeesta voidaan havaita aiheutuvan sekä 3) millä tavoin ongelmia voidaan vähentää.

Demokratia on kansanvaltaa. Demokratiavajeella tarkoitetaan, ettei kansalaisilla ole riittävästi vaikutusvaltaa heitä koskeviin asioihin. Tutkimuksessa demokratiavajeen ilmentymiä käsiteltiin institutionaalisesta sekä kansalaisten ja EU:n suhteissa näkyvästä näkökulmasta. Lisäksi demokratiavajetta, sen haasteita ja eri ongelmanratkaisukeinoja tarkasteltiin neljän hallintomallin kautta. Malleina erotettiin parlamentarismi, valtioliitto, liittovaltio ja konsensusdemokratia.

Tutkimusmetodiksi valittiin diskurssianalyysi. Tarkastelutavan avulla voitiin nostaa esille erilaisia näkökulmia ja ristiriitaisuuksia niiden sisällä. Demokratiavaje on monitahoinen ongelma, joka vaikuttaa Euroopan unionissa usealla eri tavalla. Diskurssianalyysin ansiosta aihetta voitiin tarkastella laajemmin tuomalla esiin eri tutkijoiden analyyseja ja silti säilyttää tutkimuksen keskusteleva ote. Aineistona käytettiin sekä ulkomaista että kotimaista kirjallisuutta EU-demokratiaan liittyen. Lisäksi ajankohtaisuutta aiheeseen pyrittiin tuomaan tieteellisten ja sanomalehti artikkelien avulla.

Tutkimuksessa institutionaalisella demokratiavajeella viitattiin edustuksellisen Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien heikkoon valta-asemaan. Kansalaisten ja EU:n välisten suhteiden näkökulmasta unionirakenteen huomattiin olevan liian monimutkainen ja siten kaukana kansalaisista. Demokratian lisäämistä tarkasteltiin hallintomallien kautta. Parlamentarismissa korostettiin erityisesti Euroopan parlamentin aseman vahvistamista. Valtioliitossa EU:sta haluttiin luoda järjestelmä, jossa valtaa hajautettaisiin ja yhteistyö säilyisi valtioiden välisenä. Liittovaltiossa Euroopan unionia vietiin kohti tiiviimpää yhteistyötä kehittämällä unioniin vahva keskusyksikkö ja yhteinen perustuslaki. Konsensusdemokratiassa EU nähtiin eliittien muodostamana yhteenliittymänä, jossa demokratia toteutuu paremmin hallitusten välisenä.

Tutkimuksesta kävi ilmi, ettei mikään neljästä hallintomallista voi suoraan tarjota ratkaisua demokratiavajeen ongelmaan Euroopan unionissa. Valtioliiton ja konsensusdemokratian heikkoutena nähtiin niiden samankaltaisuus nykyisen EU:n kanssa, jossa demokratiavajetta esiintyy. Liittovaltiomallissa ja parlamentarismissa ei huomioitu riittävästi Euroopan unionin nykyistä rakennetta, jota ohjailevat useiden eri toimijoiden, jäsenvaltioiden ja toimielinten intressit. Euroopan unioni on monimutkaisempi rakenne kuin kansallisvaltio, joten demokratian toteutuminen vaikeutuu. Järjestelmän ylikansallisuus näyttää aiheuttavan rajoituksia demokratian toimivuudelle.
Avainsanat:
demokratia, demokratiavaje, Euroopan unioni
© Tritonia 2014-2019