Vaasan yliopiston opinnäytteet

Hallintotieteiden tiedekunta, 2006

Pukkila, Anu

Vallan ilmeneminen syväjohtamisen konseptissa

Ohjaaja/Valvoja (DI):
Esa Hyyryläinen
Tutkinto:
Hallintotieteiden maisteri
Laitos:
Julkisjohtamisen laitos
Pääaine:
Hallintotiede : julkisjohtamisen ohjelma
Sivumäärä:
85
Valta on kautta aikojen kiehtonut ihmisiä. Sitä on tutkittu, siitä on väitelty; valtaa on otettu ja annettu. Vallan voidaan sanoa olevan ihmisten välisiin suhteisiin liittyvä ulottuvuus, joka on läsnä tavalla tai toisella ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Hyvin usein vallan ajatellaan olevan jotakin, jota toisilla on, toisilla ei ole ja jota toisilla on enemmän kuin toisilla. Sitä pidetään siis jonkinlaisena ihmisen ominaisuutena. Samoin kuin valta kiehtoo ihmisiä, herättää johtajuus samoja tuntemuksia. Usein valta ja johtaminen yhdistetään toisiinsa. Johtaminen on myös asia, joka on läsnä kaikessa inhimillisessä toiminnassa. Johtajuuden pohtimisen ja kouluttamisen uranuurtajia ovat olleet sotapäälliköt; heidän on täytynyt oppia liikuttelemaan suuriakin joukkoja ja saada ne toimimaan tehokkaasti.

Tutkielmassa perehdytään erilaisiin vallan määritelmiin. Vallan lähteitä tarkastellaan persoonallisuuden, omistajuuden ja organisaation kautta, vallan muotoja ansaitun, korvaavan ja ehdollisen vallan avulla. Seuraavaksi perehdytään syväjohtamisen taustaan, syväjohtamisen mallin kehittymiseen sekä sen toimimiseen käytännössä. Syväjohtamisen malli on saanut alkunsa kansainvälisestä merkittävästä tutkimussuuntauksesta, jota kutsutaan johtamisen uudeksi paradigmaksi. Lähtökohtana johtamisen uudelle paradigmalle pidetään James MacGregor Burnsin teosta ”Leadership”. Burns pyrki erottamaan transaktionaalisen ja transformationaalisen johtamisen toisistaan. Burnsin ajatusten edelleen kehittäjä ja varsinaisen paradigman mallintaja on Bernard Bass. Vesa Nissinen on kehitellyt Suomen puolustusvoimia varten syväjohtamisen mallin. Nissisen esittämässä mallissa transformationaalista johtamistyyliä edustavat syväjohtamisen kulmakivet. Puolestaan transaktionaalista johtamistyyliä Nissisen mallissa edustavat kontrolloiva (aktiivinen) ja passiivinen johtaminen. Siinä missä Bass keskittyi omassa johtamisen mallintamisessa pelkästään luettelemaan johtamiskäyttäytymisen muotoja, tuo Nissinen syväjohtamisen malliin lisäksi johtajan omat valmiudet sekä johtamisen vaikutukset.

Tutkielma tarkastelee sitä, millaisista lähteistä syväjohtamisessa valta kumpuaa sekä minkälaisia muotoja vallankäyttöön syväjohtamisen malli tarjoaa erityisesti sotilasorganisaatiossa. Sotilasorganisaatio on pitkään nähty hyvin hierarkkisena laitoksena, jossa kurilla, auktoriteetilla ja erilaisilla käskyillä on suuri merkitys. Lähtökohtaisena oletuksena oli, että sotilasorganisaatioissa vallan keskeisimpänä lähteenä toimii organisaatio ja vallan muotona ansaittu valta. Syväjohtamisen konseptia tarkasteltaessa käytännössä vallan keskeisimmäksi lähteeksi kuitenkin nousi johtajan persoonallisuus ja vallan muodoksi ehdollinen valta.
Avainsanat:
valta, johtaminen, syväjohtaminen, sotilasjohtaminen
© Tritonia 2014-2019