Vaasan yliopiston opinnäytteet

Humanistinen tiedekunta, 2005

Lyhty, Minna

Viron EU-jäsenyys Helsingin Sanomien uutisissa

Ohjaaja/Valvoja (DI):
Merja Koskela
Tutkinto:
Filosofian maisteri
Laitos:
Viestintätieteiden laitos
Pääaine:
Viestintätieteet
Sivumäärä:
97
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisen kuvan Helsingin Sanomien uutiset antavat Viron EU-jäsenyydestä. Tarkastelen myös sitä, millaisia suhteita Viron ja Suomen sekä virolaisten ja suomalaisten välille rakennetaan uutisissa.

Tutkimusaineiston uutiset ovat ajoilta 1.–30.9.2003 ja 15.4.–15.5.2004. Näille ajanjaksoille sijoittuvat kaksi merkittävää Viron EU-jäsenyyden rajapyykkiä: Viron EU-kansanäänestys ja liittyminen EU:hun. Tutkimusaineistoon kuuluu yhteensä 24 uutista.

Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on kriittinen diskurssianalyysi ja kielellisenä teoriapohjana on systeemis-funktionaalinen kielioppi. Tutkimuksen lähestymistapa on kvalitatiivinen. Käytän kriittisen diskurssianalyysin työkaluista nimeämistä, valenssirooleja ja modaalisuutta, joiden avulla tarkastelen uutisten kielellisiä piirteitä. Kielellisen analyysin lisäksi tarkastelen yhteiskunnallista todellisuutta. Esitän historiallisia seikkoja Viron ja Suomen välisistä suhteista, sillä nykypäivää ei voi ymmärtää tuntematta maiden välistä kanssakäymistä menneinä vuosikymmeninä.

Tutkimus osoittaa, että Viroon ja sen EU-jäsenyyteen suhtaudutaan Helsingin Sanomien uutisissa myönteisesti. EU-jäsenyyden hyödyllisyys Virolle ja Suomelle esitetään "tervejärkisenä" alkuoletuksena eli siis ideologisena. Viron liittymistä EU:hun pidetään todennäköisenä jo ennen virolaisten EU-kansanäänestystä ja virallista päätöstä. EU:n vastustaminen kuvataan järjettömäksi toiminnaksi ja virolaisten esitetään ymmärtävän jäsenyyden tärkeyden.

Viron ja Suomen suhteet kuvataan myönteisiksi ja melko tasavertaisiksi, mutta viitteitä epätasa-arvoisuudesta voi myös havaita. Viro ja virolaiset esitetään usein agentiiveina eli aktiivisina toimijoina, jotka päättävät itse maansa tulevaisuudesta. Suomi esiintyy kuitenkin Viron neuvonantajana EU-kysymyksessä. Tämä voi johtua siitä, että Suomi koetaan Virossa edelleen merkittävänä viitemaana ja mallina. Syynä voi olla myös Suomen isoveliasenne, joka on närkästyttänyt virolaisia myös menneinä vuosikymmeninä.

Avainsanat:
EU-jäsenyys, kriittinen diskurssianalyysi, uutinen, Viro
© Tritonia 2014-2019