Vaasan yliopiston opinnäytteet

Humanistinen tiedekunta, 2005

Salminen, Hanna

Svenskan ur finska gymnasieelevers synvinkel. En jämförelse i studiemotivation och inlärning

Ohjaaja/Valvoja (DI):
Nina Pilke
Tutkinto:
Filosofian maisteri
Laitos:
Pohjoismaisten kielten laitos
Pääaine:
Ruotsin kieli
Sivumäärä:
149
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla lukiolaisten ruotsin kielen oppimismotivaatiota ja asennoitumista ruotsin kieleen. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat Kuortaneen lukion ja Vaasan lyseon lukion oppilaat. Tutkimusaineisto on kerätty sekä avoimista että suljetuista kysymyksistä koostuvalla kyselylomakkeella, johon vastasi yhteensä 139 oppilasta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten motivoituneita lukiolaiset ovat oppimaan ruotsin kieltä, onko tyttöjen ja poikien motivaatiossa eroja, onko Vaasan lyseon lukion ja Kuortaneen lukion oppilaiden välillä eroja eroja sekä mitkä tekijät vaikuttavat lukiolaisten oppimismotivaatioon. Avoimet kysymykset on analysoitu kvalitatiivisen sisällönanalyysin avulla teemoittain ja suljetut kysymykset on analysoitu kvantitatiivisesti tilastollista SPSS for Windows -ohjelmaa hyödyntäen.

Tutkimuksen keskeisenä tuloksena voidaan todeta, että useimmilla lukiolaisilla on kohtalainen ruotsin kielen opiskelumotivaatio. Suurin osa lukiolaisista kokee suhteellisen tärkeänä opiskella ruotsia. Oppilaat tiedostavat, että ruotsin kielen opiskelusta on hyötyä tulevaisuudessa, mutta pitävät englannin kieltä tärkeämpänä. Tärkein oppimismotivaatioon vaikuttava tekijä on oppilas itse ja hänen kiinnostuksensa oppia ruotsia. Lukiolaisten oppimismotivaatioon vaikuttavat heidän aikaisemmat oppimiskokemuksensa. Onnistumisen kokemukset vaikuttavat motivaatioon positiivisesti ja epäonnistumisen kokemukset negatiivisesti. Opettajalla on keskeinen merkitys oppimisen ohjaajana ja kannustajana sekä motivaation herättäjänä. Vaihtelevat ja mielenkiintoiset opetusmenetelmät ja -materiaalit sekä positiivinen ilmapiiri edistävät motivaatiota. Kommunikointi ruotsinkielisten ihmisten kanssa lisää motivaatiota ja itseluottamusta. Nopea opiskelutahti lukiossa ja suuret opetusryhmät vähentävät opiskelumotivaatiota. Sanojen ja kieliopin opiskelu koetaan tylsänä. Oppilaat haluaisivat menestyä ruotsin kielen opinnoissa, mutta he eivät ole valmiita tekemään työtä saavuttaakseen oppimistavoitteet. Ruotsin kielen pakollisuus herättää oppilaissa negatiivisia tunteita. Tytöt ovat motivoituneempia ja kiinnostuneempia oppimaan ruotsia kuin pojat. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että Vaasan lyseon lukiolaiset ovat motivoituneempia ja kiinnostuneempia opiskelemaan ruotsia kuin Kuortaneen lukiolaiset.
Avainsanat:
motivation, studiemotivation, svenskinlärning, gymnasieelever
© Tritonia 2014-2019