Vaasan yliopiston opinnäytteet

Hallintotieteiden tiedekunta, 2005

Kellokoski-Kari, Eija

Yhteistyön merkitys sosiaalipalveluiden laatuun: Esimerkkinä kahden kunnan yhteinen perusturvajohtajan virka

Ohjaaja/Valvoja (DI):
Pirkko Vartiainen
Tutkinto:
Hallintotieteiden maisteri
Laitos:
Julkisjohtamisen laitos
Pääaine:
Sosiaali- ja terveyshallinto
Sivumäärä:
109
Sosiaali- ja terveystoimi on suurin menoerä kuntien budjetissa. Palvelut ovat lakisääteisiä, jotka kunnan on tuotettava. Kunnilla on kuitenkin melko pitkälle päätäntävalta siinä, miten palvelut tuotetaan. Varsinkin pienillä kunnilla on ongelmia vastata jatkuvasti laajenevaan palvelutarpeeseen. Pienet maaseutukunnat ovat usein muuttotappiokuntia ja ikärakenteen nousu lisää palvelutarvetta. Keinona palvelujen turvaamiseen on lähdetty kehittämään seutukunnallista ja kuntien välistä yhteistyötä. Yhteistyön yhtenä mahdollisuutena ovat yhteiset viranhaltijat kahden tai useamman kunnan kesken.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millainen on viranhaltijatasoisen yhteistyön merkitys kuntien sosiaalitoimen toimintatapoihin ja malleihin. Merkityksiä tarkastellaan erityisesti laadun ja kustannustehokkuuden näkökulmasta. Tutkimuksessa esimerkkinä käytetään kahden kunnan yhteistä perusturvajohtajan virkaa. Tutkimuksen teoreettisessa osassa käsitellään kuntien välistä yhteistyötä, yhteistyön muotoja, etuja, esteitä ja organisointia. Lisäksi teoriaosuudessa määritellään sosiaalipalvelujen laatuun ja johtamiseen liittyvää käsitteistöä.

Tässä tutkimuksessa on käytetty kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksessa pyrittiin kartoittamaan sekä viranhaltija- että luottamushenkilönäkökulmaa. Viranhaltijanäkökulmaa edustivat kuntien perusturvajohtajat ja sosiaalityöntekijät. Luottamushenkilönäkökulmaa edustivat kuntien perusturvalautakuntien puheenjohtajat. Aineiston keruu tapahtui asiantuntijoille suunnatulla puolistrukturoidulla teemahaastattelulla ja haastattelut suoritettiin syksyllä 2004. Haastateltavia oli yhteensä 15. Tutkimuksen kohteena olivat Kivijärven, Kyyjärven, Kaustisen, Vetelin, Ristijärven ja Vuolijoen kunnat. Tutkimuskohteiksi valituissa kunnissa oli toisen kunnan kanssa yhteinen perusturvajohtaja. Teemahaastattelun alueiksi oli valittu yhteistyön rakenne, työtehtävien sisältö, sosiaalitoimen laatu ja kustannustehokkuus.

Tuloksissa on havaittavissa, että jo näin pienessä mittakaavassa tapahtuvasta yhteistyöstä on hyötyä. Haastatteluissa tuli esille, että yhteistyön myötä työnjakoa ja tehtäväkuvia oli selkiytetty ja delegoitu alemmalle tasolle. Sosiaalityöntekijät olivat saaneet vastuuta, jonka he kokivat myönteiseksi. Laatua oli kyetty parantamaan yhteisillä hyvillä käytännöillä ja yhteistyön avulla kuntaan oli saatu pätevä viranhaltija. Perusturvajohtajan palkkakustannuksissa oli säästetty kun ne oli jaettu toisen kunnan kesken. Vastaavasti joissakin kunnissa palvelun laatu oli kärsinyt liiasta kiireestä ja sosiaalityöntekijäresurssit olivat liian pienet tilanteessa, jossa perusturvajohtaja keskittyi hallinnollisiin tehtäviin. Tämän vuoksi tietyt asiat olivat viivästyneet ja sitä kautta mahdollisesti lisänneet kustannuksia. Osa viranhaltijoista koki järjestelmän liian raskaana pidemmällä aikavälillä. Yhteistyön toivottiin laajentuvan niin, että kuntaparilla olisi vain yksi lautakunta ja budjetti. Laajempi toiminnan yhdistäminen mahdollistaisi henkilöstön yhteiskäytön ja erikoistumisen. Sitä kautta palvelun laatuun voitaisiin vaikuttaa laajemmin. Kaikissa tutkimukseen osallistuneissa kunnissa oli suunnitelmia yhteistyön laajentamiseksi.
Avainsanat:
Seudullinen yhteistyö, sosiaalipalvelujen laatu, johtaminen, kustannustehokkuus
© Tritonia 2014-2019