Vaasan yliopiston opinnäytteet

Hallintotieteiden tiedekunta, 2005

Kärki, Sirkku

Julkisen hallinnon avoimuuden edellytykset: vertailussa Baltian maat

Ohjaaja/Valvoja (DI):
Esa Hyyryläinen
Tutkinto:
Hallintotieteiden maisteri
Laitos:
Julkisjohtamisen laitos
Pääaine:
Hallintotiede : julkisjohtamisen vertaileva ohjelma
Sivumäärä:
99
Tavoitteenani on ollut vertaillen tutkia Baltian maiden julkisen hallinnon avoimuuden edellytyksiä. Olen tutkinut avoimuutta edistäviä yhteiskunnallisia muutoksia sekä toimenpiteitä, joilla avoimuutta ja tiedonsaantia Baltian maiden julkisessa hallinnossa edistetään. Olen pyrkinyt arvioimaan myös avoimuuden edellytysten toteutumista.

Tutkimuksen kohteeksi olen valinnut Baltian maat, koska niiden historiallinen tausta muodostaa mielenkiintoisen lähtökohdan julkisen hallinnon avoimuudelle. Lähihistorian sosialistinen hallinto-kulttuuri ei arvostanut avoimuutta julkisen hallinnon toimintaa ohjaavana periaatteena, saati sitten tiedonsaantia kansalaisten perusoikeutena. Itsenäistymisen jälkeisenä aikana Baltian maat ovat ottaneet tavoitteekseen demokraattisen yhteiskuntajärjestyksen ja avoimen julkisen hallinnon. Suurelta osin reformeja ja hallintokulttuurin muutosta ovat ohjanneet ulkopuolelta, lähinnä Euroopan unionin taholta, tulleet vaatimukset ja standardit. Unionin jäsenyys päämääränään Baltian maat ovatkin uudistaneet julkisen hallintonsa nopeasti. Maiden taustat muodostavat tekijän, joka selittää julkisen hallinnon avoimuutta.

Tutkimuksen keskeinen käsite on julkisen hallinnon avoimuus. Avoimuus on yksi hyvän hallinnon ominaisuus, demokraattisen yhteiskunnan perusta ja julkista hallintoa ohjaava eettinen periaate. Avoimuus perustuu laeissa säädettyyn kansalaisten oikeuteen saada viranomaisten hallussa olevaa tietoa, ja viranomaisten velvollisuuteen tiedottaa toiminnastaan. Lisäksi avoimuus ilmenee usein erilaisissa poliittisissa strategioissa ohjaamassa tulevaa kehitystä. Avoimuuden yksi osa-alue on toimintaprosessien ja organisaatiorakenteiden läpinäkyvyys, jolla tarkoitetaan sitä, että menetelmät, päätökset, päätösten perusteet ja toimijat ovat yleisesti tiedossa. Julkisen hallinnon viestintä on myös yksi osa avoimuutta. Siinä julkinen hallinto toteuttaa laissa määrättyä tiedottamisvelvollisuuttaan kansalaisille.

Tutkimukseni on vertaileva tapaustutkimus. Tarkastelen Baltian maita tapauksina ja niiden julkisen hallinnon avoimuutta verrataan toisiinsa. Kohteiden vertailtavuus on yksi vertailututkimuksen perusongelmista, mutta Baltian maiden kohdalla ongelmaa ei synny niiden samankaltaisuuden vuoksi. Tapaustutkimus mahdollistaa maiden tarkastelun kokonaisuuksina sekä niitä ympäröivän todellisuuden ottamisen mukaan analyysiin. Tutkimusaineiston olen koonnut suurimmaksi osaksi kansainvälisten organisaatioiden Baltian maita käsittelevistä asiakirjoista.

Tutkimus osoittaa, että Baltian maiden avoimuuden ja tiedonsaannin perusteet ovat hyvin samankaltaisia ja ne täyttävät asianmukaisuusvaatimukset. Tietoa on kansalaisten saatavilla paljon ja julkisen hallinnon avoimuutta ja tiedonsaantia pyritään jatkuvasti edistämään esimerkiksi sähköisten menetelmien käytön lisäämisellä. Kuitenkin julkisen hallinnon toimintaan liittyy paljon ongelmia, jotka vaikuttavat avoimuu-den ja tiedonsaannin toteutumiseen. Näitä ovat muun muassa vanhan hallintokulttuurin jäänteet ja viestintää koskeva voimavarojen niukkuus ja suunnitelmallisuuden puute.
Avainsanat:
Avoimuus, tiedonsaanti, julkinen hallinto, Baltia
© Tritonia 2014-2019